Flash Gordon -lukupiiri kokoontui pitkästä aikaa torstain 17. 3. mafiassa. Käsittelyn kohteena oli lupaavasti nimetty seikkailu "Kadonneen mantereen nuijamiehet" (Flash Gordon 3/81). Flash, Dale ja Zarkov ovat edelleen haaksirikkoutuneina Mongon kadonneella mantereella. He ovat kohdanneet valtavan kanjonin. Flash ehdottaa paluuta takaisin, kun taas Dale ja Zarkov haluavat laskeutua kanjoniin. Piirissä päättelimme heti, että Dale ja Zarkov tajusivat että jos Flash palaa takaisin ja he lähtevät uudelleen liikkeelle ilma-aluksella, tuloksena on jälleen pakkolasku viidakkoon à la Crash Gordon. Ensimmäisen sivun alalaidassa mainostetaan jälleen että .Raymondin piirtämä Flash Gordon oli monen mielestä maailman paras sarjakuva. - Kaukoranta, Kemppinen: Sarjakuvat, Otava 1972. "Kääntävät veistä haavassa" totesi siihen Hiltunen, sillä tässä vuoden 1981 Flash Gordon sarjislehdessä ei julkaistu lainkaan Raymondin piirtämiä Flasheja. Muuten piirtäjät ovat kyllä hyviä, mutta nämä tarinat... Onneksi stoori etenee sentään nopeasti: sankarimme laskeutuvat kahdessa ruudussa kanjonin pohjalle (Laskeutuminen kanjoniin kestää useita tunteja...., sanoo teksti). Pohjalla Zarkov ja Flash alkavat kyhätä lauttaa. Käsittämättömän hilpeässä ruudussa Zarkov istuu persiillään maassa ja heiluttelee toisella kädellä kirvestä vieressä jököttävän puun tyveen. Laiskempaa puunkaatoa ei ole aikoihin nähty! Vihdoin lautta valmistuu. .Aurinko alkaa laskea. Onkohan nyt viistasta lähteä., kyselee Dale aiheellisesti, mutta Flashin mielestä se ei haittaa. Tosin vain kahta ruutua myöhemmin sankarimme ovat nopeasti virtaavassa kanjonissa ja Flash harmittelee hämärää. Lautta jumittuu kivien väliin kohdassa jossa kanjoni haarautuu kahtia. Flash hyppää jokeen tutkimaan reittiä. Hän ui kielekkeellä ja viittoilee muille suuntaa . tai varoitusta, epäiltiin piirissä. Samassa vedestä pomppaa omituinen jättiläismäinen varsieväkala tai muu sellainen. Flash ampuu sitä pistoolilla, mutta siitä huolimatta se ahmaisee hänet kitaansa. Tosin piirimme mielestä Flash lähinnä hyppäsi kalan kitaan. Dale ja Zarkov saavat lautan liikkeelle Flashin osoittamaan suuntaan - mutta matka tyssää nopeasti korkeaan putoukseen. Ehkä Flash sittenkin pikemminkin varoitti että "ei tuonne" - tosin emme voi tietää mitä hirviöitä, kareja ja nimetöntä pahuutta toisella puolella oli. Ehkä putous oli parempi vaihtoehto. Dale ja Zarkov raahautuvat rannalle. He syleilevät seisten. "Kaikki on mennyttä! Flash on kuollut!" "Rauhoitu, Dale! Nuo hirviöt olivat koneita! Etsimme niiden omistajat!", rauhoittelee Zarkov. Ai koneita? Jaa. No, näihin konekaloihin ei oikeastaan enää palata tämän sarjiksen aikana. Aamulla Zarkov huomaa jalkansa murtuneen, mikä herätti ansaittua hilpeyttä lukupiirissä. Vielä illalla Zarkov näkyi seisoskelevan ihan rennosti. Dale lastoittaa dalmatialaistäplähousujensa riekaleilla Zarkovin jalan ja alkaa tarjoilla tälle ruokia. "En pysty kävelemään moneen päivään. Marjoilla emme tule toimeen! Koeta metsästää, Dale!", Zarkov kehottaa. Taisi pojalle koittaa lokoisat päivät... Dale kuitenkin tarttuu toimeen ja seuraa ällistyttävää metsästysteknologian soveltamista. Dale lähtee virittämään ansoja ja löytää lähettyviltä nuolenmuotoisen kiviasetelman ja Flashin aseen! Dale lähtee etsimään Flashia . ja valmistaa itselleen jousen ja nuolia. Hei, mutta hetkinen! Edellisellä sivulla Dale kömpii vedestä sädepyssy lonkallaan, ja samoin Zarkovilla näkyy olevan ase mukana. Lisäksi he löytävät Flashin pistoolin. Yksi, kaksi, kolme sädepistoolia. Mihin he tarvitsevat jousia ja nuolia? Tämä arvoitus ei ratkea koko seikkailun aikana, mutta jostain syystä he eivät enää käytä pyssyjään, vaikka epäilemättä niistä olisi ollut hyötyä. Dale siis jäljittää Flashia erehtymättä: "Katkaistu oksa! Flash ei ole antanut periksi!" Piirissä kyllä epäiltiin, että metsässä voisi olla useampikin katkennut oksa. Dale kohtaa jättimäisen norsun, jolla kasvaa sarvet korvista. Äkkiä norsun kimppuun ryntää sakea parvi karva-aatameja. Tässä ovat siis ne luvatut nuijamiehet! Aika nuijia he ovatkin. Dale seuraa heitä "hiljaa ja sulavasti kuin hiipivä pantteri", mutta silti luulisi että joku huomaisi noin kahden metrin päässä seuraavan naisen. Dale seuraa Ugga-bugga-miehiä heidän vuoren kylkeen rakennettuun kylään ja alkaa pimeän turvin kiivetä etsimään Flashia. Flash löytyykin ihan huipulta, varsinaisena bondagen mestarinäytteenä hänet on pingotettu köysien varassa vaakasuoraan kahden kiven välille. Rakastavaisten kohtaaminen on - no jaa: "Flash armaani!" "Hiljaa Dale! Pääsit näin pitkälle! Älä melua nyt!" Dale vapauttaa Flashin köysistä ja samassa paikalle pamahtaa yksi karva-aatameista, replikoiden mietteliäästi "Unnnggh!" Flash toimii nopeasti ja heittää köyden luolamiehen jalkoihin - joka kas vain, tipahtaa välittömästä selkä edellä rotkoon. Aika temppu Flashinkin tekemäksi! Ugga-bugga-miehet hälyttyvät tästä ja Dalen ja Flashin on paettava kiipeämällä ylöspäin. Huipulla on yllättäen valtavan linnun pesä, jota nuijamiehet jostain syystä palvovat. Lintu käy Flashin kimppuun. "Jatkuu seuraavassa jaksossa..." sanotaan ruudun alalaidassa. Onneksi seuraava jakso alkaakin seuraavalta sivulta. Flash haavoittaa lintua nuolella. Hän ja Dale kiipeävät kuolevan linnun selkään. Lintu nousee siivilleen ja lentää viime voimillaan alas, kunnes kuolee maahan osuessaan. Helppoa kun sen osaa. Tosin Dalen kommentti on kuvaava: "Olemmeko sittenkin elossa?" Dale ja Flash etsivät Zarkovin käsiinsä. Flash kertoo tietonsa. Nuijamiehet aikoivat uhrata hänet toteemeilleen: "Näin heidän alkeellisen, maahan kaivetun temppelinsä kallioiden välissä! Näin myös totemeiden herran!" Samalla Flash ajattelee: .En saa pelotella heitä. Minun on raivattava totemien herra pois tieltä.. Niinpä hän käskee Dalen ja Zarkovin odotella kunnes hän palaa. Tätä voisi kutsua jo aika pahaksi pääseeksi sankarikompleksiksi. "Samaan aikaan nuijamiehet kokoontuvat temppeliinsä", sanoopi kuvateksti. Temppelin keskellä oleva kupla paisuu. "Kringa lalax burek ina wertan", kuplan vieressä seisova kaapukaveri, oletettavasti "totemin herra" loihee lausumaan. Samalla temppelin seinälle heijastuu kuin diaprojektorista sankariemme kuvat, jotka herättävät nuijamiesten oikeutetun vihan. Nuijamiehet lähtevät kohti Dalea ja Zarkovia - tämän Flash näkee piilostaan, - mutta ei voi estää heitä.. "Minun on hoidettava oma tehtävä", toteaa Flash ja lähtee lähes tyhjää temppeliä kohti. Flash päättelee että pelottava totemien herra on varmaan temppelin keskellä olevan kuplan sisällä. Hän houkuttelee vartijat hyökkäämään ja flengaa luolamiesten kimppuun temppelin seinustoilla roikkuvien liaanien avulla. Piirimme totesi, että joidenkin liaanien täytyy roikkua suoraan tyhjästä ilmasta, muuten Flashin flengailut eivät olisi onnistuneet. Flash potkaiseen yhden nuijamiehen kuplan seinän läpi. Aukosta zäpähtää sädepistoolin laukaus. "Vihdoinkin! Kova kovaa vastaan!" ihastuu Flash. Hän singahtaa sisään kuplaan ja potkaisee kaapuveikkoa. Tällä on tosin keinonsa: "Hän käynnistää korvia vihlovan sireenin..." sanoo kuvateksti. Evil Overlordien päämajan suojelumekanismien joukossa "korvia vihlova sireeni" on kyllä aika heikko esitys, totesi lukupiirimme. Flash nujertaakin totemien herran nopsasti ja paljastaa hänen kasvonsa. "Muka herra!" hän toteaa ällistyneesti - tosin lukijalle ei selvitetä vielä miksi. Sillä välin Dale ja Zarkov puolustautuvat nuijamiehiä vastaan ja nuolet alkavat käydä vähiin. Luulisi että tässä vaiheessa sädepyssyt muistuisivat mieleen. Onneksi Flash tulee paikalle kaapuveikon kanssa, joka lausahtaa "ELAG! ROFEM!" ja nuijamiehet poistuvat lauhkeina. Viimeisessä ruudussa paljastuvat totemien herran kasvot. Hän näyttää 16-vuotiaalta poikaselta, mutta hänen taustastaan ei kerrota turhaan enempiä. "Seuraavassa lehden numerossa Flash, Dale ja Zarkov jatkavat vaellustaan ja joutuvat tekemisiin Mongon paratiisissa vaanivan vaaran kanssa", kuuluvat sarjiksen viimeiset sanat. "Ai onko niiden edessä vielä vaarojakin?", kyseltiin piirissä hämmentyneinä. Lukupiirin kokemukset kirjasi Vesa Sisättö 18.3.2005